Klassinen hieronta
Klassisen hieronnan otteita ovat:
-Sivelyote (l.effleurage)
-Hankausote (l.friction)
-Puserteluote (l.petrissage)
-Taputusote (l.tapotement)
-Täristysote (l. vibration)
-Nipistysote (l.pinsement)
Sivelyote
Käsi tai kädenosa liukuu ihon pintaa pitkin ja mukautuu käsiteltävän alueen muotoon. Sivelyote rauhoittaa, rentouttaa, lämmittää, edistää laskimoverenkiertoa ja imunestekiertoa, vähentää turvotusta ja se on kevyin hierontaote.
Hankausote
Ympyrämäisellä liikkeellä painetaan pehmeitä kudoksia alla olevaa tukikudosta vastaan. Käsi ja alla oleva kudos liikkuvat kiinteästi yhdessä. Käsi ei saa liukua. Hankausote rentouttaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, pehmittää ihoa ja lihasjännittymiä.
Puserteluote
Lihasta kohotetaan kevyesti irti alustastaan ja puristetaan poikkisuunnassa lihassyihin nähden. Puserteluote rentouttaa, edistää laskimoverenkiertoa ja imunestekiertoa, parantaa kudosten kimmoisuutta, laukaisee lihasjännittymiä ja se on voimakkain hieronta ote.
Tapututusote
Hieronta tehdään kevyehköinä, nopeina lyöntisarjoina naputteluin ja näppäilyin, sormet ja ranteet rentoina. Liikkeet voidaan tehdä sormi-, nyrkki-, kämmen- ja sormenpäätaputuksina. Taputusote rentouttaa, elvyttää ja virkistää sekä laajentaa pintaverisuonia.
Täristysote
Käsin tai sormin painetaan kevyesti kudosta ja väristys saadaan aikaan jännittämällä olka- ja käsivarren lihaksia. Täristysote rentouttaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa ja se on syvälle vaikuttava hierontaote.
Nipistysote
Ihoa tai kudosta nipistetään sormenpäillä, yleensä molemmin käsin yhtä aikaa ja rytmisesti. Nipistysote vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa.
Ihomuutokset
Komedot
Talirauhasen tiehyen ja karvatupen solut sarveistuessaan muodostavat talin kanssa tulpan, tällöin syntyy komedoja. Komedo voi olla mikro-, avo-, tai umpikomedo.
Mikrokomedo on näkymätön muutos karvatupessa. Karvatupen keratinisoituvat solut tukkivat karvatupen alaosan ja aiheuttavat siihen pienen pallomaisen laajentuman.
Avokomedo eli mustapää kehittyy umpikomedoon (voi muodostua myös heti mikrokomedostakin). Avokomedossa karvatupen yläosa on laajentunut keratinosyyttisolumassan, bakteerien ja talin johdosta.
Umpikomedo eli tukkeuma eli valkopää näkyy ihon pinnalla pienenä vaaleana kohoutumana varsinkin ihoa venyttäessä. Kohoutuman keskellä voi nähdä pienen reiän, huokosen eli karvatupen aukon. Solujen keratinisoituminen on jatkunut, ja ne ovat tukkineet karvatupen alaosan, mutta karvatupen yläosa on vielä kiinni.
Tukkeumat
Umpikomedo ja painettaessa komedon alla tuntuu ns. "herne".
Papulat
Punottavia, turvonneita ja kipeitä kohoumia. Syntyvät kun komedon alle kertyy painetta talivuodon ja sarveistumisen takia. Ihossa käynnistyy tulehdusreaktio joka näkyy ihossa punoituksena ja turvotuksena ja tuntuu kipuna ja kuumotuksena. Papulat kehittyvät yleensä tulehduksen edetessä pustuleiksi.
Pustelit
Punottavia kohoumia joiden keskellä näkyy keltainen märkäpää. Pusteleissa tulehdus on yleensä levinnyt ympyröivään kudokseen.
Akne
Talirauhaskarvatuppiyksikön pitkäaikainen tulehduksellinen tauti. Esiintyy kasvojen, yläselän ja rinnan alueella. Vaikeimmissa aknemuodoissa ihomuutoksia voi olla esim. olkavarsien alueella. Yleisempiä kasvojen ihon kookkaissa talirauhasissa ja niitä ympäröivässä ihossa. Yleisintä murrosiässä, voi esiintyä myös myöhemmin. Naisilla aknemuutokset voivat liittyä raskauteen, vaihdevuosiin tai muihin hormonaalisiin muutoksiin. Hormoneilla varsinkin miessukuhormoneilla on myös vaikutusta aknen syntyyn. Aknen vaikeat muodot ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla.
Miliumit
Miliumit ovat pieniä ja valkoisia keratiinin täyttämiä näppylöitä. Yleisimpiä kasvojen alueella varsinkin silmien lähellä ja silmäluomissa. Yleistä atoopikoilla ja kuivaihoisilla. Niitä poistetaan miliumneulalla.
Couperosa
Ihon pinnalla laajentuneita verisuonia kutsutaan teleangiektasiaksi, mutta jos suonet eivät ole selvästi näkyvissä mutta iho punoittaa normaalia enemmän ilmiöstä käytetään myös termiä couperosa.
Teleangiektasia
Sama ilmiö kuin couperosa mutta muutos voi olla niin laaja että iholla näkyy selvää punoitusta eli eryteemaa. Tällainen punoitus vaalenee jos ihoa painetaan läpinäkyvällä lastaimella. Teleangiektasia muutoksia voi olla hiussuonissa, kapillaareissa kuin pienissä valtimoissa ja laskimoissa, artirioleissa ja venuleissa. Jos suonet näkyvät sinisinä voidaan olettaa että muutos on ihon laskimoissa. Hiussuonien laajentuminen voi johtua niitä edeltävien sulkijoiden heikkenemisestä. Tällöin suonet pysyvät auki ja niihin virtaa verta.
Verisuoniluomi
Kirsikka-angioomat eli verisuoniluomet ovat pieniä ja punaisia joskus vähän ihosta kohollaan olevia yleisiä verisuonimuutoksia.
Pigmenttiluomi
Ovat yleensä hyvänlaatuisia pigmenttisolukasvaimia, osa synnynnäisiä ja keski-iässä katoavia. Osa luomista voi muuttua pahanlaatuisiksi. Koko vaihtelee pienistä alle cm kokoisista usean senttimetrin läpimittaisiin luomiin. Suositellaan suojattavaksi auringolta ja hankaukselta. Jos huomaa muutoksia on asiakas ohjattava lääkäriin.
Ihonvärinen luomi
Luomi koostuu lähes pelkästään neevussoluista ja siihen ei kehity pigmenttia on luomi tällöin ihonvärinen.
Varsiluomi
Eli riippuva fibrooma on varrellinen ja ihonvärinen pehmeä pussi. Esiintyvät kaulalla ja kainaloiden ja rintojen alueella. Koko vaihtelee pienistä muutaman millimetrin kokoisista jopa senttimetrin pituisiin. Varsiluomet ovat pehmeän sidekudoksen täyttämiä epidermaalisia pusseja. Aiheuttajaa ei tunneta, mutta on epäilty että esim. kaulan ihoa hankaavat korut vaikuttavat niiden syntymiseen.
Maksaläiskät
Eli melasmat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Usein laajoja ja epäsäännöllisen muotoisia ja sijaitsevat kasvojen keskialueella. Se voi muodostaa kasvoille myös naamiomaisen tumman alueen. Syntyyn vaikuttavat perintötekijät, hormonit, ja ultraviolettisäteily. Ilmaantuvat kasvoihin usein e-pillereiden käytön, raskauden ja vaihdevuosien aikana.
Kesakot
Tavallisia kesakoita on vaikea erottaa pisamista. Ne ovat muutaman mm kokoisia jo lapsuudessa ilmaantuvia täpliä, myös sellaisilla ihoalueilla jotka eivät ole olleet auringossa eikä auringon valo myöskään tummenna niitä. Niiden alueella epidermis paksumpaa.
Valkopälvi
Eli vitiligoläiskät on muuta ihoaluetta vaaleampi pyöreitä läikkiä jotka voivat suurentua ja vähitellen yhtyä toisiinsa. Vitiligoalueet voivat kattaa myös lähes koko ihon. Esiintyy useimmiten suun ympärillä, käden selkäpuolella, polvissa ja kyynärpäissä. Läiskät ilmaantuvat tuntemattomasta syystä useimmiten 10-30 vuoden iässä. Vitiligoalueet palavat auringossa herkästi, melanosyyttien puuttuessa.
Arvet
Arpi on sidekudosta josta puuttuvat elastiinisäikeet jonka vuoksi arpi ei jousta siten kuin vaurioitumaton iho. Arvet ovat luonnollinen osa ihon paranemista. Siihen vaikuttavat vaurion laajuus, syntytapa ja sijainti, ikä, perintötekijät, haavan tulehtuminen tai muut paranemista häiritsevät tekijät. Leviävät helposti ja jäävät näkyviksi jos haava sijaitsee aktiivisesti liikkuvilla alueilla kuten nivelissä, jaloissa, käsissä tai jos arpeen kohdistuu venytystä tai mekaanista rasitusta. Ihmisen ikääntyessä ihon uusiutuminen ja paraneminen hidastuu.
Liikakarvoitus
Liikakarvoitus voi johtua hormoneista ja karvat voi poistaa vahalla tai sokerilla.
Turvotus
Eli ylimääräinen soluvälineste kertyy kudokseen.
Mikrokomedo on näkymätön muutos karvatupessa. Karvatupen keratinisoituvat solut tukkivat karvatupen alaosan ja aiheuttavat siihen pienen pallomaisen laajentuman.
Avokomedo eli mustapää kehittyy umpikomedoon (voi muodostua myös heti mikrokomedostakin). Avokomedossa karvatupen yläosa on laajentunut keratinosyyttisolumassan, bakteerien ja talin johdosta.
Umpikomedo eli tukkeuma eli valkopää näkyy ihon pinnalla pienenä vaaleana kohoutumana varsinkin ihoa venyttäessä. Kohoutuman keskellä voi nähdä pienen reiän, huokosen eli karvatupen aukon. Solujen keratinisoituminen on jatkunut, ja ne ovat tukkineet karvatupen alaosan, mutta karvatupen yläosa on vielä kiinni.
Tukkeumat
Umpikomedo ja painettaessa komedon alla tuntuu ns. "herne".
Papulat
Punottavia, turvonneita ja kipeitä kohoumia. Syntyvät kun komedon alle kertyy painetta talivuodon ja sarveistumisen takia. Ihossa käynnistyy tulehdusreaktio joka näkyy ihossa punoituksena ja turvotuksena ja tuntuu kipuna ja kuumotuksena. Papulat kehittyvät yleensä tulehduksen edetessä pustuleiksi.
Pustelit
Punottavia kohoumia joiden keskellä näkyy keltainen märkäpää. Pusteleissa tulehdus on yleensä levinnyt ympyröivään kudokseen.
Akne
Talirauhaskarvatuppiyksikön pitkäaikainen tulehduksellinen tauti. Esiintyy kasvojen, yläselän ja rinnan alueella. Vaikeimmissa aknemuodoissa ihomuutoksia voi olla esim. olkavarsien alueella. Yleisempiä kasvojen ihon kookkaissa talirauhasissa ja niitä ympäröivässä ihossa. Yleisintä murrosiässä, voi esiintyä myös myöhemmin. Naisilla aknemuutokset voivat liittyä raskauteen, vaihdevuosiin tai muihin hormonaalisiin muutoksiin. Hormoneilla varsinkin miessukuhormoneilla on myös vaikutusta aknen syntyyn. Aknen vaikeat muodot ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla.
Miliumit
Miliumit ovat pieniä ja valkoisia keratiinin täyttämiä näppylöitä. Yleisimpiä kasvojen alueella varsinkin silmien lähellä ja silmäluomissa. Yleistä atoopikoilla ja kuivaihoisilla. Niitä poistetaan miliumneulalla.
Couperosa
Ihon pinnalla laajentuneita verisuonia kutsutaan teleangiektasiaksi, mutta jos suonet eivät ole selvästi näkyvissä mutta iho punoittaa normaalia enemmän ilmiöstä käytetään myös termiä couperosa.
Teleangiektasia
Sama ilmiö kuin couperosa mutta muutos voi olla niin laaja että iholla näkyy selvää punoitusta eli eryteemaa. Tällainen punoitus vaalenee jos ihoa painetaan läpinäkyvällä lastaimella. Teleangiektasia muutoksia voi olla hiussuonissa, kapillaareissa kuin pienissä valtimoissa ja laskimoissa, artirioleissa ja venuleissa. Jos suonet näkyvät sinisinä voidaan olettaa että muutos on ihon laskimoissa. Hiussuonien laajentuminen voi johtua niitä edeltävien sulkijoiden heikkenemisestä. Tällöin suonet pysyvät auki ja niihin virtaa verta.
Verisuoniluomi
Kirsikka-angioomat eli verisuoniluomet ovat pieniä ja punaisia joskus vähän ihosta kohollaan olevia yleisiä verisuonimuutoksia.
Pigmenttiluomi
Ovat yleensä hyvänlaatuisia pigmenttisolukasvaimia, osa synnynnäisiä ja keski-iässä katoavia. Osa luomista voi muuttua pahanlaatuisiksi. Koko vaihtelee pienistä alle cm kokoisista usean senttimetrin läpimittaisiin luomiin. Suositellaan suojattavaksi auringolta ja hankaukselta. Jos huomaa muutoksia on asiakas ohjattava lääkäriin.
Ihonvärinen luomi
Luomi koostuu lähes pelkästään neevussoluista ja siihen ei kehity pigmenttia on luomi tällöin ihonvärinen.
Varsiluomi
Eli riippuva fibrooma on varrellinen ja ihonvärinen pehmeä pussi. Esiintyvät kaulalla ja kainaloiden ja rintojen alueella. Koko vaihtelee pienistä muutaman millimetrin kokoisista jopa senttimetrin pituisiin. Varsiluomet ovat pehmeän sidekudoksen täyttämiä epidermaalisia pusseja. Aiheuttajaa ei tunneta, mutta on epäilty että esim. kaulan ihoa hankaavat korut vaikuttavat niiden syntymiseen.
Maksaläiskät
Eli melasmat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Usein laajoja ja epäsäännöllisen muotoisia ja sijaitsevat kasvojen keskialueella. Se voi muodostaa kasvoille myös naamiomaisen tumman alueen. Syntyyn vaikuttavat perintötekijät, hormonit, ja ultraviolettisäteily. Ilmaantuvat kasvoihin usein e-pillereiden käytön, raskauden ja vaihdevuosien aikana.
Kesakot
Tavallisia kesakoita on vaikea erottaa pisamista. Ne ovat muutaman mm kokoisia jo lapsuudessa ilmaantuvia täpliä, myös sellaisilla ihoalueilla jotka eivät ole olleet auringossa eikä auringon valo myöskään tummenna niitä. Niiden alueella epidermis paksumpaa.
Valkopälvi
Eli vitiligoläiskät on muuta ihoaluetta vaaleampi pyöreitä läikkiä jotka voivat suurentua ja vähitellen yhtyä toisiinsa. Vitiligoalueet voivat kattaa myös lähes koko ihon. Esiintyy useimmiten suun ympärillä, käden selkäpuolella, polvissa ja kyynärpäissä. Läiskät ilmaantuvat tuntemattomasta syystä useimmiten 10-30 vuoden iässä. Vitiligoalueet palavat auringossa herkästi, melanosyyttien puuttuessa.
Arvet
Arpi on sidekudosta josta puuttuvat elastiinisäikeet jonka vuoksi arpi ei jousta siten kuin vaurioitumaton iho. Arvet ovat luonnollinen osa ihon paranemista. Siihen vaikuttavat vaurion laajuus, syntytapa ja sijainti, ikä, perintötekijät, haavan tulehtuminen tai muut paranemista häiritsevät tekijät. Leviävät helposti ja jäävät näkyviksi jos haava sijaitsee aktiivisesti liikkuvilla alueilla kuten nivelissä, jaloissa, käsissä tai jos arpeen kohdistuu venytystä tai mekaanista rasitusta. Ihmisen ikääntyessä ihon uusiutuminen ja paraneminen hidastuu.
Liikakarvoitus
Liikakarvoitus voi johtua hormoneista ja karvat voi poistaa vahalla tai sokerilla.
Turvotus
Eli ylimääräinen soluvälineste kertyy kudokseen.
