Mitä on valo? 

Valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Sen väriä määritellään säteilyn taajuuden ja tai aallonpituuden mukaan. Jokainen säteilyn taajuus vastaa tiettyä väriä. Aallonpituus ilmaistaan nanometreinä. Näkyvä valo on aallonpituuksilla 350-700 nanometriä.  Valo on aaltoliikettä, ja se koostuu energiahiukkasista eli fotoneista. Väreillä on myös psykologinen ja fysiologinen merkitys. 

Mitä on värit? 

Väri syntyy valosta ja se on näköaistimus. Silmällä on kyky nähdä eri aallonpituudet väreinä, sillä värien ja valon aistiminen tapahtuu silmän verkkokalvolla. Värien näkeminen perustuu siihen, että esineet heijastavat osan niihin osuneesta valosta.

Eri materiaalit ja pinnat taittavat valoa eri tavalla, esim. punaisen tomaatin pinta heijastaa punaista aallonpituutta  ja absorboi muut värit. Ruoho heijastaa vihreää aallonpituutta ja absorboi muut, musta absorboi kaikki aallonpituudet ja valkoinen heijastaa kaikki aallonpituudet.

Miksi ja miten valaistus vaikuttaa väreihin? 

Valon väri vaikuttaa väreihin: puhtaassa valkoisessa päivänvalossa näkyvät väripigmentit oikeanvärisinä ja esimerkiksi voimakkaan vihreässä valossa punainen näyttää mustalta, sininen vaate muuttuu vihreäksi ja purppura näyttää ruskealta.

Miten valaistus vaikuttaa meikin suunnitteluun/valittaviin meikkeihin?

Päivänvalo vaihtelee päivän mittaan: auringonnousun ja -laskun valo on punaisempaa ja lämpöisempää kuin keskipäivän sinivoittoinen valo. 

Kauneuskuvaukset ulkona tehdään aamupäivällä tai iltapäivällä jolloin aurinko antaa iholle lämpöisen hehkun ja varjot ovat pehmeitä. 

Meikki saattaa näyttää päivänvalossa huomattavasti raskaammalta ja paksummalta kuin se oikeasti on. Paksua värivoidetta, runsasta puuterointia ja tummia värejä kannattaa välttää.

Meikkauspisteen valaistus 

Paras valo meikkauksessa on lamppu, jonka värilämpötila on 5000-6500 kelviniä. Sen spektristä löytyvät kaikki päivänvalon värit.

Väriympyrä 

Päävärit (perus- eli primäärivärit) ovat punainen, keltainen ja sininen. Sekoittamalla päävärejä saadaan aikaan välivärit joita ovat: vihreä, oranssi ja violetti. Vastaväri (täydennysväri, komplementtiväri) sijaitsee väriympyrässä pääväriä vastapäätä. Sinisen vastaväri on oranssi, punaisen vihreä ja keltaisen violetti. 

Meikkauksessa värivoiteen punaisuutta voidaan vähentää sekoittamalla värivoiteeseen vihreäsävyistä voidetta. Värisekoittelussa on kuitenkin varottava, ettei lopputulos ole likaisen harmahtava. Ihon värivirheitä peitettäessä on käytetään neutralointivärejä (concealers, camouflage). Voimakkaasti tummaa silmänurkkaa neutraloidaan oranssisävyisellä voiteella ja punaisuutta vihreätä sisältävällä värillä.

Tässä linkki valitsemaani hyvään meikkiohjeeseen, lyhyt ja ytimekäs opastus ja kaunis lopputulos :)

https://www.youtube.com/watch?v=F8LL6omEuSU 

Tässä alla meikki jonka haluaisin tehdä. Haluaisin oppia tekemään siistin tumman silmämeikin :)

http://www.prettydesigns.com/pretty-pink-lipstick-makeup-ideas-lovely-women/

Työntekoa säätelevät lait 

Työn tekoa sääteleviä lakeja ovat mm. työsopimuslaki, laki nuorista työntekijöistä, työturvallisuuslaki, työehtosopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, yhteistoimintalaki, työterveyshuoltolaki, tapaturmavakuutuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja työeläkelaki.

Työsopimuslaki 

Työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen, jonka perusteella työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Vaikka vastikkeesta ei ole sopimuksessa sovittu, pidetään suhdetta työsuhteena ja jos tosiseikoista käy ilmi että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi ilman palkkaa.

Laki nuorista työntekijöistä 

Laki työhön, jota alle 18-vuotias tekee työ- tai virkasuhteessa. 3luvun säännöksiä sovelletaan muuhunkin nuoren työntekijän työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia. Nuoria työntekijöitä säätelevät tiukemmat lait kuin täysi-ikäisiä. Lain tukena ovat myös työministeriön säädökset nuorille sopivista kevyistä töistä ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelo.

Työturvallisuuslaki 

Lain tarkoituksena parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi, sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön.

Työehtosopimuslaki 

Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimuksiin liittyy palkkaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevia määräyksiä sekä sosiaalisia normeja. Työehtosopimuksista on muodostunut käytännön tasolla tärkein työsuhteiden sisältöä määrittelevä oikeuslähde. Toinen työehtosopimusten tärkein tavoite on työrauhan takaaminen. 

Työaikalaki 

Työaikaa koskevia määräyksiä löytyy suunnilleen kaikkien alojen työehtosopimuksista. Työaikakysymysten selvittämiseksi on hyvä tarkistaa mitä alan syöehtosopimuksessa on niistä säädetty. Yleensä työaika on työehtosopimuksin sovittu lyhyemmäksi kuin työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäispituus. 

Vuosilomalaki 

Lain soveltamisala on laajennettu koskemaan kaikkia palkansaajia. Työntekijöiden kannalta tärkein uudistus on määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksien parantaminen. Vuosilomalaissa säädetään vuosilomaoikeuksista: vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Vuosilomaan vaikuttavat myös alan työ- tai virkaehtosopimukset. 

Tasa-arvolaki 

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Uudistuneessa laissa keskeinen työelämää koskeva asia on tasa-arvosuunnitelmien täsmennetty tekemisvelvollisuus työpaikoilla ja tähän liittyvä uhkasakkojen uhka. Tasa-arvosuunnitelmissa on oltava selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta työnantajan eri tehtäviin ja kartoitus tehtävien, vaativuusluokituksesta, palkoista ja palkkaeroista.

Yhdenvertaisuuslaki 

1.2.2004 voimaan tulleella yhdenvertaisuuslailla on laitettu täytäntöön syrjintädirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Laissa kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Yhteistoimintalaki 

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetulla lailla on parannettu työnantajan ja työntekijöiden työpaikalla tapahtuvaa yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa tiedottamaan työntekijöille yritystä koskevista tärkeimmistä asioista, esim. tilinpäätöksestä. Laki sisältää myös neuvotteluvelvoitteen henkilöstön asemaan vaikuttavissa asioissa. 

Työterveyshuoltolaki 

Laki uudistui 1.1.2002. Lain tarkoituksena on että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto edistävät työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa ja työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, sekä ehkäisevät työperäisten sairauksien ja tapaturmien syntymistä. Laki velvoittaa työnantajan järjestämään kaikille työntekijöilleen kustannuksellaan työterveyshuollon. Kela korvaa työnantajalle osan kuluista.

Tapaturmavakuutuslaki 

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työssä sattuvan tapaturman varalta. Työtapaturmaksi katsotaan työssä sattunut tapaturma ja esim. työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työmatkalla kodista työpaikalle sattunut tapaturma. 

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä  

Laki raamittaa pelisäännöt työntekijöiden tietojen käsittelyyn ja rekisteröimiseen, huumetesteihin, henkilö- ja soveltuvuustesteihin, terveydentilatietojen käsittelyyn, tekniseen valvontaan ja sähköpostin käyttöön. 

Työeläkelaki 

Uusi työntekijän eläkelaki TyEL tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yksityisten alojen työntekijät työeläkevakuutetaan tämän lain mukaan työsuhteen pituudesta tai alasta riippumatta. Samalla vanhat TEL-, LEL- ja TaEL- maksut korvautuivat uuden lain mukaisella TyEL maksulla. Työeläkelaki velvoittaa työnantajan järjestämään lain mukaiset vähimmäisehdot täyttävän eläketurvan työntekijöilleen. Työntekijä ansaitsee eläkettä työsuhteessaan. Työeläke on osa palkkaa, jonka maksaminen ajankohtaistuu työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijän jäädessä eläkkeelle. 

Työntekijän velvollisuus 

Työntekijän velvollisuus on ennenkaikkea työn tekeminen. Työnantajan työhön liittyviä määräyksiä on noudatettava. Työntekijä ei saa tehdä toiselle työtä joka voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijältä vaaditaan salassapitovelvollisuutta, eikä työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia saa kertoa eteenpäin. (Kielto koskee myös aikaa työsuhteen päätyttyä.)

Työehtosopimus kauneudenhoitoalalla 

Alalle ei ole vaadittu virallista työehtosopimusta?