Ravinnon päätehtävät 

1. Energian tuottaminen (hiilihydraatit, rasvat ja osittain proteiinit) 

-sydämen pumppaustehtävä 

-lihastyö 

-ruumiinlämmön pitäminen tasaisena 

-ruoan sulattaminen 

-verenkierron ylläpitäminen 

2. Kudosten muodostaminen ja uusiutuminen (proteiinit, kivennäisaineet,  välttämättömät rasvahapot ja vesi) 

3. Elintoimintojen säätely ja entsyymien ja hormonien muodostaminen (vitamiinit, kivennäisaineet,  proteiinit, välttämättömät rasvahapot ja vesi)  

Lähdeluettelo 

www.kasvikset.fi/ suomeksi/asiakkaille/ravitsemus/ravintoaineet

Suojaravintoaineet ja energiaravintoaineet  

-Suojaravintoaineita ovat: vitamiinit,  kivennäisaineet ja ravintokuitu. 

-Energiaravintoaineita ovat: rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit. 

Suojaravintoaineet säätelevät elimistön toimintaa, osallistuvat aineenvaihduntaan sekä vaikuttavat mm. luuston, hampaiden ja muiden Kudosten muodostumiseen.  

Energiaravintoaineet tuottavat energiaa jota tarvitaan peruselintoimintojen ylläpitämiseen, liikkumiseen ja muuhun toimintaan ja kasvuikäisenä kasvamiseen. 

Lähdeluettelo www.kasvikset.fi/suomeksi/asiakkaille/ravitsemus/ravintoaineet 

Hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat 

Hiilihydraatteja ovat sokerit, tärkkelys ja ravintokuitu.  Hiilihydraatit hajoavat elimistössä glukoosiksi, joka on tärkein elimistömme energiaa tuottava aine. Hiilihydraatteja saadaan pääasiassa kasvikunnan tuotteista ja maidosta. Sen tärkeimpiin lähteisiin kuuluvat vilja, peruna ja vihannekset, juurekset sekä marjat ja hedelmät. 

Ravinnosta saatavat hiilihydraatit käytetään energian tuottamiseen. Hiilihydraattien käyttö energianlähteenä säästää proteiineja tärkeämpiin tehtäviin. Ne ovat tärkeitä myös rasvojen aineenvaihdunnan normaalille kululle. 

Hiilihydraatteja tarvitaan n. 200-400 g päivässä. Painokiloa kohti ilmaistuna hiilihydraattien tarve on 5 g/kg (esim. 50 kg painava ihminen tarvitsee 250g Hiilihydraatteja päivässä). 

Lähdeluettelo www.kasvikset.fi/suomeksi/asiakkaille/ravitsemus/ravintoaineet/Hiilihydraatit 

www.ruokatieto. fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/hiilihydraatit

Proteiinit eli valkuaisaineet koostuvat aminohapoista.  Ihmisen elimistölle välttämättömiä aminohappoja sisältävät kala, liha, maito ja muna. Näistä lähteistä saatavat aminohapot pystyvät ylläpitämään elimistön proteiinituotantoa. Siksi eläinproteiini on hyvälaatuinen proteiini.  Proteiinien tehtäviin kuuluu muodostaa kasvuaikana uusia kudoksia, tarvitaan kudosten uusiutumiseen kaikenikäisillä, lisäävät elimistön vastustuskykyä muodostamalla vasta-aineita, kuljettavat ravintoaineita ja kaasuja veressä ja proteiineista elimistö valmistaa entsyymeitä ja hormoneita.
Proteiinia suositellaan saatavaksi 10-20% päivän energiasta. Painokiloa kohti 1,1-1,3 grammaa.

Lähdeluettelo www.kasvikset.fi/suomeksi/asiakkaille/ravitsemus/ravintoaineet/proteiinit
www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/proteiinit


Rasvat voidaan jakaa pehmeisiin (tyydyttymättömät) ja koviin (tyydyttyneet) rasvoihin. Rasvan laatu riippuu siitä, millaisia rasvahappoja se sisältää. Voidaan sanoa, että mitä juoksevampaa (pehmeää) rasva on, sitä enemmän se sisältää hyvälaatuisia rasvahappoja. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan eläinkunnan tuotteista ja tyydyttymättömiä rasvoja erityisesti kasviöljyistä. Luonnostaan rasvapitoisia ruoka-aineita ovat eläinkunnan tuotteet kuten liha, lihavalmisteet,  maito ja maitovalmisteet sekä jotkut kalat ja kananmuna. Kasvikunnan raaka-aineet eivät sisällä paljoa rasvaa lukuunottamatta avokadoa,  manteleita, pähkinöitä ja siemeniä. Rasvoissa on energiaa kaksinkertainen määrä  muihin energiaravintoaineisiin verrattuna. Rasvojen osuus kokonaisenergiansaannista tulisi olla 25-35%.
Rasva muodostaa elimistössä sisäelinten ympärille niitä suojaavan ja tukevan kerroksen. Se toimii myös lämmöneristeenä ja ylimääräisen energian varastona.

Lähdeluettelo
www.kasvikset.fi/suomeksi/asiakkaille/ravitsemus/ravintoaineet/rasvat_ja_kolesteroli www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/ravintorasvat

Kolesteroli
Kolesteroli on rasva-aine jota elimistö tuottaa itse. Solut tarvitsevat sitä normaaliin toimintaansa. Kolesteroli kulkee elimistössä kuljetusproteiinin mukana. Korkean Kolesterolin tavallisimpia syitä ovat liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto.

Lähdeluettelo
www.becel.fi/proactiv/mita-kolesteroli-on/

Ravintokuitu
 Suolistossa hajoamattomat ja siksi imeytymättömät hiilihydraatit eli ravintokuitu ovat ryhmä ravintoaineita, joiden olomuoto on hyvinkin vaihteleva. Ravintokuitu nopeuttaa ruokamassan läpikulkuaikaa ja siten tasapainottaa suolen toimintaa. Viljassa ja kasviksissa on veteen liukenematonta selluloosaa, joka muodostuu pitkistä kuitumaisista rakenteista.  Toisaalta on kuituja jotka ovat vesiliukoisia ja muodostavat tahmeita hyytelöitä kuten kasvikumit ja pektiinit.

Lähdeluettelo
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013
www.ruokatieto. fi / uutiset/raisio-lisasi-leseet-kaurapuuroon

Lisäaine
Lisäaine voi olla luonnossa esiintyvä aine joka on eristetty lisäainekäyttöön.
Silloin puhutaan luontaisesta lisäineesta. Lisäaine voi myös olla luontaisen kaltainen eli rakenteeltaan samanlaista kuin luonnossa, mutta se on valmistettu kemiallisin menetelmin. Lisäaine lisätään tuotteeseen aina tarkoituksella jonkin teknisen tarpeen vuoksi.

Lähdeluettelo
www.ammattilaiset.valio.fi /portal/ page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/taysipainoinen_ruokavalio26022009160604

Ravitsemuksellinen lisä
Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat ravitsemuksellisia lisiä.


Vieras aine
Vierailla aineilla elintarvikkeissa tarkoitetaan aineita, jotka eivät ole elintarvikkeen
valmistus- tai lisäaineita. Vieraisiin aineisiin kuuluvat esimerkiksi kasvintuotannossa käytettävien kasvinsuojeluaineiden jäämät sekä rikkakasvien ja tuhoeläinten torjuntaan käytettävät aineet.

Lähdeluettelo
www.evira. fi /portal / fi / tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/


Ravinnon merkitys ihon kannalta

Kaikilla vitamiineilla ja hivenaineilla on vaikutusta ihon kuntoon. Antioksidantit, A -, C -, ja E-vitamiinit, auttavat vähentämään auringon, ilmansaasteiden ja muiden ulkoisten ärsykkeiden aiheuttamaa haittaa iholle tuhoamalla ihosoluja vahingoittavia radikaaleja.
A-vitamiini on merkittävä tekijä ihon hyvinvoinnille. C-vitamiini on tehokas antioksidantti ja välttämätön ihon kollageenin muodostuksessa. E-vitamiini hoitaa ihoa ja suojaa sitä ennenaikaiselta vanhenemiselta.
Hivenaineista sinkillä on merkittävä rooli ihon terveydelle, sitä tarvitaan kollageenin muodostuksessa, A-vitamiinin toiminnan tukena,  ja iho-ongelmissa kuten aknessa, ruusufinnin hoidossa sekä psoriaasissa.
Sydän- ja nivelystävälliset omega-3-rasvahapot ovat myös ihoystävällisiä. Niistä voi olla myös apua auringon aiheuttamien haittojen ehkäisyssä.
Hyvän ihonhoidon perusta on  monipuolinen ruoka, tuoreet vihannekset, hedelmät ja marjat, kokojyväviljatuotteet, rasvainen kala, pähkinät ja siemenet.

Lähdeluettelo
www.terve.fi/iho/ravintovinkit-terveelle-iholle


Asiakkaalle ohjeet painonhallintaan ja laihduttamiseen 

1. Syö runsaasti kasviksia,  hedelmiä ja marjoja.
2. Proteiinin riittävä saanti (pitää kylläisenä pidempään).
3. Lisää kulutusta samalla kuin vähennät Ravinnon energiamäärää.
4. Juo vettä säännöllisesti.
5. Urheile/liiku säännöllisesti.

Lähdeluettelo
www.pudottajat. fi/vinkit_ja_faktat/parhaat_laihdutusmetodit
www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/ylipaino