Kosmetiikan raaka-aineet

Valitsin viideksi kosmetiikkatuotteeksi: 

Käsivoide 

Deodorantti 

Hiusöljy

Hoitosuihke 

Shampoo 

Öljy&Shampoo 

Parfum: hajuste, hajua tai makua peittävä aine, deodoroiva aine

Öljy+käsivoide

Caprylic/capric triglyceride: ihoa hoitava aine, hajuste, hajua tai makua peittävä aine, pehmentävä aine, liuotin

Deodorantti+shampoo+hoitosuihke 

Limonene: hajuste, deodoroiva aine, liuotin 

3. Eniten allergisoivat kosmetiikan ainesosat: 

Säilöntäaineet 

Metyyli-isotiatsolinoni (MI) sekä kloorimetyyli-isotiatsolinonin/metyyli-isotiatsolinonin seos (CMI/MI)

Formaldehydi ja formaldehydin vapauttajat

Etanoolit, setyylialkoholit

4. Pähkinää sisältäviä ainesosia: 

Aleurites moluccana (kukui, kukui-pähkinä)

Arachis hypogaea (maapähkinä)

Bertholletia excelsa (parapähkinä)

Carya illinoensis (pekaanipähkinä, pekaanipuu) 

Cola acuminata (kolapuu, kolapähkinä) 

Corylus americana (amerikanpähkinä, pähkinäpensas)

Corylus avellana (hasselpähkinä, pähkinäpensas)

Corylus rostrata (sarvipähkinä) 

Hamamelis virginiana (taikapähkinä, amerikan taikapähkinä)

Juglans mandshurica (matsurianjalopähkinä) 

Juglans nigra (mustajalopähkinä, saksanpähkinä)

Juglans regia (saksanpähkinä, saksanjalopähkinä) 

Macadamia ternifolia (makadamiapähkinäpuu,macadamiapähkinä, australianpähkinä, makadamia)

Pistacia vera (mantelipistaasi, pistaasipähkinä)

Torreya californica (muskottipähkinä, kalifornialainen muskottipähkinä) 

Kalaa sisältäviä ainesosia: 

Brevoortia oil (Menhaden kalasta saatava rasvaöljy)

Calamine 

Coregonus clupeaformis extract (sillisiikauute)

Ethyl morrhuate (kalanmaksaöljy, etyyliesterit) 

Fish glycerides (glyseridit, kalaöljy)

Gade iecur oil (kalanmaksaöljy)

Hoplostethus oil (keltaroussin ihonalaisrasvasta saatava öljy) 

Hydrogenated fish oil (öljyt, kala, hydratut) 

Hydrolyzed roe (munat, kala, hydrolysoidut)

Sitrushedelmiä sisältäviä ainesosia: 

Citrus limon (sitruuna) 

Cymbopogon schoenanthus (sitruunaruoho,sitronellaheinä) 

Citric acid (sitruunahappo)

Cymbopogon schoenanthus extract (sitruunaruohosta saatava uute)

Cymbopogon schoenanthus oil (sitruunaruohosta saatava öljy)

Citrus aurantifolia (limetti,lime)

Citrus aurantifolia fruit (limetistä saatava kasviaines) 

Formaldehydeä sisältäviä ainesosia: 

Acetylenediurea /formaldehyde/tosylamide crosspolymer

Alcohol denat. sd alcohol 38-c 

Alcohol denat. sd alcohol 38-d (liuotin)

Benzoguanamine/formaldehyde/melanine crosspolymer (kalvonmuodostaja) 

Butylated polyoxymethylene urea (kalvonmuodostaja) 

Calcium polyoxymethylene pyrrolidone (ominaistiheyttä säätelevä aine) 

DMHF (kalvonmuodostaja, antimikrobinen aine) 

Eugenia caryophyllus extract/formaldehyde

Formaldehyde cyclodecyl ethyl acetal (hajuste) 

Formaldehyde cyclodecyl methyl acetal (hajuste) 

Formaldehyde/melamine/tosylamide copolymer (kalvonmuodostaja)

Päiväkirja

Neljäs, viimeinen viikko!

Viimeinen viikko olikin mulla lyhyt, sillä tein tunteja reippaasti muina päivinä joten sain pitää "vapaata" loppu viikon. Tälläkin viikolla kuitenkin opin jotain uutta, sillä pääsin kokeilemaan kasvohoitoa ultraäänellä! Aluksi hieman jänskätti mutta kun ymmärsi jutun jujun niin sehän oli aika helppoa ja kivaa! :) Päiviin sisältyi myös perushoitaja. Viimeisenä päivänä Mari halusi "hemmotella" mua, ja teki mulle kasvohoidon jossa käytti timanttihiontaa ja happoa. Happohoito oli aika jännä, sain seurata peilin kautta miten iho reagoi ja se oli aivan käsittämätöntä ja myöskin aika kivuliasta, mutta mitä sitä ei kauneuden eteen tekisi ;) Oli haikeaa lopettaa harjoittelu sillä DaySpaBloom oli aivan loistava paikka ja aivan ihana ihminen yrittäjänä. Minut otettiin heti todella hyvin vastaan ja odotin innolla mitä kaikkea pääsen kokeilemaan ja oppimaan. Näinä viikkoina opin todella paljon erilaisia asioita, joita ei todellakaan oppisi ilman että menisi harjoitteluun ja näkisi kaiken oikeassa työelämässä. Näillä opeilla eteenpäin ja kohti seuraavia harjoitteluita :)

Päiväkirja

Kolmas viikko!

Tällä viikolla oli hieman rauhallisempaa. Pääsin kokeilemaan asiakkaalle timanttihiontaa Marin avustuksella. Se oli kivaa! Tein aika paljon kestolakkauksia, sekä pääsin kokeilemaan rakentaa pidennystä asiakkaan omalle kynnelle muotin/teipin avulla ja yllätyin kuinka helppoa se oli! :) Tämän viikon oppi oli siis timanttihionta ja oman kynnen pidennys geelillä!

Päiväkirja

Toka viikko.

Jälleen mukava viikko takana!
Alkuviikosta tehtiin mulle oma hoitopiste hoitolaan.
Pääsin tekemään jo enempi töitäkin mm. kestolakkausta, kasvohoitoa, käsihoitoa, jalkahoitoa, sokerointia, kulmien- ja ripsienvärjäystä sekä kulmien muotoilua (hieman myös ehostusta). Muutamana päivänä ei ehtinyt hoitojen välissä kissaa sanomaan kun tuli jo toinen asiakas ;) Mutta tykkäsin todella ja niinhän se työelämässä oikeasti meneekin jos on listat täynnä asiakkaita.

Tällä viikolla olen oppinut lisää hoitotuotteista ja miten ne toimivat. Hoitolassa käytetään EkoPharman ja Environin tuotteita.
Yksi päivä myös opetti kuinka koko päivän rytmi voi mennä sekaisin jos yhdenkin asiakkaan kanssa venyy pidempään. Mutta näistähän selvitään.
Tälläkään viikolla ei yrittäjä päässyt helpolla. Nostan hattua!

Innolla odotan seuraavaa viikkoa, mitä se sitten tuokaan tullessaan. Jee!

Päiväkirja

Ensimmäinen viikko.

Olihan viikko! Viikon aikana valmisteltiin perjantain avajaisia. Joten hommiini kuului järjestelyä, siivoamista, kaupassa käyntiä ja erilaisia pikkujuttuja. Pääsin myös tekemään hieman "omia" töitä, muutamat kestolakkaukset ja perus kynsienlakkausta.

Pääsin jo heti ensimmäisten päivien aikana ns. "mukaan" jengiin. Ohjaajana minulla on tosi mukava, rento ja hauska tyyppi, Mari. Hoitolan yläkerrassa työskentelee muutama suuhygienisti joten olen saanut tutustua myös heihin. Minut on otettu siis todella hyvin vastaan, turhaan sitäkin jänskätin!

Viikon aikana opin, että yrittäjä ei pääse helpolla :D Ja se työmäärä on valtava. Minusta oli hyvä, että harjoittelu alkoi avajais-tohinoilla ja pääsin sivusta seuraamaan että mitä kaikkea pitää huolehtia ja järkätä. Itse avajaiset oli myös kiva kokea. Päivä sujui hyvin ja asiakkaat olivat innoissaan Day Spa Bloomin tiloista ja ennenkaikkea lähtivät tyytyväisinä pois ja kokivat avajaiset mieluisena.

Viikko oli tosi mukava. :)

Voltti
Voltti on jännitteen yksikkö, joka on määritelty siten että jos johteessa syntyy watin tehohäviö ja siitä kulkee läpi ampeerin virta, sen yli on yhden voltin jännite.

Watti
Watti on tehon ja säteilyvirran yksikkö. Teho on yksi watti, kun voimakone tuottaa tai kuormakone kuluttaa joulen energiaa sekunnissa.

Ampeeri
Ampeeri on virran yksikkö. Sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa ja mitä suuremman virran laite ottaa  sitä suuremman tehon se kuluttaa.

Virta
Sähkövirta on sähkövarauksellisten hiukkasten liikettä. Sähkövirta on yksi perussuureista ja sen yksikkö on ampeeri.

Teho
Teho on käytetyn energian määrä aikayksikössä. Tehon yksikkö on watti.

Jännite
Eli sähköinen potentiaaliero kahden pisteen välillä, määritellään varatun hiukkasen, näiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.

Frekvenssi
Taajuus? Tapahtumatiheys?

Tasavirta
Sähkövirta, jonka suunta ei muutu.  Virta kulkee virtapiirissä kokoajan samansuuntaisesti.

Vaihtovirta
Sähkövirtaa, jonka suunta vaihtelee ajan funktiona. Vaihtovirran merkkinä AC.

Anioni
Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.

Kationi
Kationi on positiivinen ioni.

Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Anodi
Anodi on elektrolyyttisessä systeemissä elektrodi jolla hapetusreaktio tapahtuu. Anodi tarkoittaa elektrodia jolle negatiiviset ionit eli anionit virtaavat kun kennoon kytketään ulkoinen jännite.

Katodi
Katodi on anodin vastaelektrodi.

Polariteetti
?1?

Elektrolyysi
Elektrolyysi on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.

Elektrolyytti
Elektrolyyttiliuos??

Päivämeikistä iltameikiksi

Mia ilman meikkiä 

                 

Mialla päivämeikki 

Päivämeikki muutettu iltameikiksi

Äidillä päivämeikki

Päivämeikki muutettu iltameikiksi

Asianajaja-look 

Suunnittelin Millalle asianajaja lookkia. 

Milla ajaa yksityishenkilöiden perheoikeudellisia asioita kuten: perinnönjaot, pesänselvitykset, perunkirjoitukset, testamenttioikeus sekä avioehdot. 

Meikki 

 https://www.google.fi/searchq=siisti+meikki&biw=1600&bih=755&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=8mQSVbmjKojhywOvhoLQBQ&sqi=2&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=pin-up+meikki&imgdii=_&imgrc=nQlZO8siYw5tHM%253A%3BaUeBAOuSYTBj5M%3Bhttp%253A%252F%252Fi.ytimg.com%252Fvi%252FKdiIj439DCE%252Fmaxresdefault.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.youtube.com%252Fwatch%253Fv%253DKdiIj439DCE%3B1600%3B1121

Meikiksi valitsin yksinkertaisen ja siistin, rajaukset silmiin ja huuli- sekä poskipunaa. 

Kampaus

https://lettikestit.files.wordpress.com/2012/05/dscf2530.jpg

Kampaukseksi ajattelin sivunutturaa.

Vaatetus 

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2287417-miksi-naiset-pukeutuvat-tatimaisesti/

Vaatetukseen kuuluu jakkutakki ja joko hame tai mekko. 

Korkokengät matalilla koroilla kuuluvat tyyliin. 

Asusteeksi ajattelin pientä huiviä kaulaan, kelloa ja kaulakorua.

Vuodenaika on kesä/syksy. Rekvisiitaksi metsästän salkkua.

Vartalon iho ja ihomuutokset 

Nestekertymän, selluliitin ja rasvakertymän erot ja yhtäläisyydet

Turvotus syntyy, kun kudoksissa solujen välitilaan kertyy nestettä. Kertymisen syynä voi olla verisuonten ja kudosten paineolosuhteiden muutos tai kudosvaurio. 

Ksantoomat ovat kolesterolia ja muita rasvoja sisältäviä kertymiä ihossa. Ne voivat olla merkki korkeasta kolesterolista ja triglyserideistä, jotka puolestaan ovat valtimokovettumataudin ja sepelvaltimotaudin riskitekijöitä.
Ihon rasvakertymät voivat ilmetä yksittäisinä ja ryhminä esiintyvinä ihopatteina, jotka läpimitaltaan ovat yleensä alle senttimetrin, mutta ne kasvavat joskus isommiksi. 

Selluliitti tarkoittaa ihon sidekudoskerroksen tulehdusta ja se on rasvakertymää joka esiintyy ihossa muhkuraisena.
. 

       Kosmeettinen selluliitti

Kosmeettinen selluliitti tarkoittaa ihonalaiseen sidekudokseen kertynyttä liikaa rasvaa, nestettä ja kuona-aineita. Se näkyy iholla appelsiini-ihona. Ihon liikkuminen vapaasti estyy kun rasvan määrä soluissa lisääntyy ja rasva varastoituu kudokseen. Rasvan määrän ikirauhasilisääntyminen soluissa aiheuttaa sidekudossäikeiden kiristymistä, tällöin iho näyttää liikkuessaan poimuiselta appelsiini-iholta. Kosmeettista selluliittia voi olla niin nuorilla kuin hoikillakin, se ei aina katso ylipainoa. Kosmeettisen selluliitin tunnusmerkkejä ovat: rasvakudos jakautuu epätasaisesti keholle, kudos on muhkuraista ja ilmenee appelsiini-ihona, rasvasoluja ympäroi säikeinen kudos. 

Kosmeettisen selluliitin syntyyn vaikuttavat hormonaaliset syyt. Hormonit säätelevät rasvasolujen toimintaa ja rasvakudoksen jakautumista keholla. Estrogeenillä, naishormonilla, kortikoideilla ja lisämunuaishormoneilla tiedetään olevan vaikutusta rasvasolujen ja kudoksen toimintaan. Ikääntyminen lisää myös kosmeettiseen selluliittiin liittyviä kudosmuutoksia. 

Appelsiini ihon hoitamisessa hoitokeinojen tueksi tarvitaan myös painon pudottamista ja oikeanlaisia liikuntatottumuksia ja elintapoja.

 Appelsiini-ihon hoitomenetelmiä ovat: erilaiset hierontamenetelmät kuten klassinen- ja lymfahieronta, laitteilla tehtävät kiertovärähtely- ja imupainehieronnat. Käytetyimpiä elektronisia hoitolaitteita ovat erilaiset lihasstimulaattorit, mikrovirtalaitteet ja yhdistelmävirtalaitteet. Kosmetologi voi käyttää appelsiini-ihon hoitamiseen myös sähkömagneettista säteilyä ja värähtelyä kuten ultraääntä, pehmeää laseria ja värivalohoitoa. Appelsiini-ihon hoitokeinoja ovat myös erilaiset aineenvaihduntaa kiihdyttävät kylvyt ja pakkaukset liitettyinä lämpövaikutusta tehostaviin menetelmiin. 

       

https://www.google.fi/searchq=kosmeettinen+selluliitti&biw=1600&bih=799&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=nHYJVZqOHsWCPLCYgMgF&ved=0CAYQ_AUoAQ&dpr=1#tbm=isch&q=Selluliitti&imgdii=FIdE5tsbTWrHEM%3A%3BiN5QCTlUDHfs9M%3BFIdE5tsbTWrHEM%3A&imgrc=FIdE5tsbTWrHEM%253A%3BVyykD0a_5gdSmM%3Bhttp%253A%252F%252Fgh.elopad.net%252Fimg%252Fi7199_.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fgh.elopad.net%252Fselluliitti-vahentaminen-ja-hoito-ohjeita%3B438%3B359

     Ihon venymäjäljet

Arpijuovia kutsutaan raskausarviksi ja strioiksi. Arpijuovat johtuvat sidekudoksen venymisestä ja glukokortikoidilääkityksen aiheuttama ihon oheneminen voi näkyä myös samantyyppisinä juovina. Arpijuovissa kollageenisäiekimput ovat paikallisesti repeytyneet äkillisen ja liiallisen venymisen vuoksi.

https://www.google.fi/searchq=ihon+venym%C3%A4j%C3%A4ljet&biw=1600&bih=755&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=ZHsJVcX8I4u2UeSFgOgL&ved=0CAYQ_AUoAQ#imgdii=_&imgrc=cOBt9nq5L51JMM%253A%3BhT1ebFnI6tRpTM%3Bhttp%253A%252F%252Fgh.elopad.net%252Fimg%252Fi6058_.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fgh.elopad.net%252Fmiten-vahentaa-venyttaa-markkaa-on-rinnat%3B700%3B552

Arpikudos

Arpikudos kasvaa kehoon leikkauksen, tulehduksen, loukkaantumisen tai onnettomuuden seurauksena. Arpeutuneella iholla ei esiinny hikirauhasia tai hiustuppeja. Arpikudos voi luoda liikerajoitusta, poikkeavaa liikettä, tai rajoittaa muiden kudosten liikkuvuutta.

http://www.blissclinic.fi/fi/hoidot/faskia-sidekudos-arpikudos-arpikudoksen-hoito/

 Arpikeloidi

Arpikudoksen liikakasvussa vaurioitunut sidekudos parantuessaan kasvaa paksummaksi, arpikeloidiksi. Arpikeloidit tulevat useimmiten yläselän alueelle esim. aknen aiheuttamiin arpiin mutta niitä voi tulla myös rintalastan, kaulan ja pään alueelle. Jos ihmisellä on taipumus arpikeloidiin, se on kestopigmentoinnin, tatuointien, lävistysten ja esteettisen kirurgian leikkausten vasta-aihe. Arpikeloidia voidaan hoitaa kehittymisvaiheessa ihoon ruiskutettavilla glukokortikoideilla jotka vähentävät keloidiin kertyvän kollageenin valmistusta.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00553

Ihon ikääntyminen 

Ikääntyminen on luonnollinen osa elämää. Ihmisen elimistön kudokset ikääntyvät, mutta ihon ikääntyminen on näkyvintä. Ihon ikääntymiseen vaikuttaa perimä, hormonitoiminta, ihon hoitotottumukset ja elintavat.

-Ihon ikääntyminen on joko luonnollista tai ennenaikaista.

 -Luonnollisesti ikääntyvässä ihossa toiminnot hidastuvat ja iho ohentuu. Sen kosteuspitoisuus laskee ja ihossa näkyy juonteita ja uurteita. 

-Ennenaikaista ihon ikääntymistä aiheuttavat sairaudet, stressi ja elintavat. Tupakointi ja auringon liiallinen UV-säteily vanhentavat ihoa ennenaikaisesti. 

-Valovanhentunut iho on kellertävää ja siinä on syviä uurteita ja juonteita.  

Ihon luonnollinen ikääntyminen 

Ihmisen ikääntyessä niin elintoiminnot kuin ihon toiminnot hidastuvat. Solujen uusiutuminen hidastuu, joten myös haavat paranevat hitaammin kuin nuoressa ihossa. 

Myös ihon erityistoiminnat ja verenkierto hidastuvat ja tuntoaistimukset vaimenevat. Ihon rakenteen selkeimmät muutokset tapahtuvat dermiksessä, mutta ikä aiheuttaa myös muutoksia ihon apuelimiin ja niiden toimintaan. Ikääntyneessä ihossa sen kosteuspitoisuus on laskenut, kun sen vedensitomiskyky on heikentynyt. Ihon ollessa kuiva, vesiliukoisten aineiden imeytyminen huononee ja iho läpäisee mikrobeja helpommin. Luonnollisesti ikääntynyt iho näyttää pehmeältä, vaikka siinä on uurteita ja juonteita. Ikääntyvän ihon epidermis on ohuempi kuin nuoren ihon ja ohentuminen nopeutuu 70. ikävuoden jälkeen. 

Luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat muutokset ihossa 

Epidermis

keratinosyytit:

-uusiutuminen hidastuu

-epidermis ohentuu

-keratinosyyttien koko ja muoto muuttuvat vahtelevammiksi 

-tyvisolujen jakaantumis nopeus hidastuu 

Melanosyytit:

-lukumäärä vähenee

-muoto muuttuu haaroittuneemmaksi

Langerhansin solut:

-lukumäärä pienenee 

D-vitamiini:

-valmistus vähenee

Tyvikalvovyöhyke:

-oikenee

-dermiksen nystyt madaltuvat 

-epidermiksen ja dermiksen yhteinen alue pienentyy

Dermis 

Kollageenisäikeet:

-ohentuu 

-kollageenin määrä vähenee 

-kollageeninlaatu muuttuu jäykemmäksi 

Elastiinisäikeet: 

-elastiinin määrä vähenee 

-elastiinisäikeiden rakenne purkautuu 

Fibroblastit:

-määrä vähenee

-toiminta hidastuu

Syöttösolut:

-määrä vähenee 

Verisuonitus ja verenkierto: 

-verisuonitus vähenee

-kapillaarien kimmoisuus vähenee 

-verenkierto hidastuu 

Talirauhaset: 

-koko kasvaa

-määrä vähenee 

-talintuotanto vähenee 

-talin koostumus muuttuu 

Ekkriiniset hikirauhaset: 

-määrä vähenee 

-eritystoiminta heikkenee

Tuntoaistimukset:

-Ihotunto heikkenee 

Subkutis 

Ihon ulkonäkö: 

-ihonalaisen rasvan määrä vähenee 

-iho ohentuu 

-ihon kimmoisuus vähenee, ja iho roikkuu 

-juonteiden määrä kasvaa 

-ihonkosteuspitoisuus pienenee 

-iho on kirkas ja lähes läpinäkyvä 

-pigmenttimuutoksien määrä kasvaa 

-hyvänlaatuiset kasvaimet yleistyvät 

-iho vaurioituu helposti

-hikoilu vähentyy 

Ihon ennenaikainen ikääntyminen 

Ihon ennenaikaista ikääntymistä voivat aiheuttaa erilaiset sairaudet, stressi tai voimakas laihduttaminen. Näiden aiheuttamat ikääntymismuutokset vastaavat luonnollisen ikääntymisen aiheuttamia, mutta ne vain ilmaantuvat normaalia nuoremmalla iällä. 
Tupakointi vanhentaa ihoa ennenaikaisesti ja eniten kasvojen alueen ihoa. Selkein ero normaalisti ikääntyneeseen ihoon on auringon ultraviolettisäteiden aiheuttamassa ihon ennenaikaisessa ikääntymisessä, valovanhenemisessa. Tupakointi heikentää verenkiertoa dermiksessä ja koko ihonravinnon- ja hapensaantia. Veren kierron heikentyminen vähentää myös dermiksestä epidermikseen tihkuvan kosteuden määrää, ja ihon pinta kuivuu helposti. Tupakoitsijoiden dermis ohentuu jopa 40%. Ohentuminen johtuu kollageeni- ja elastiinisäikeiden määrän vähenemisestä. Tupakoinnilla voi olla myös vaikutusta epänormaalin elastiinin kertymiseen ihoon ja aiheuttaa valovanhenemisen kaltaista ihon kimmoisuuden vähentymistä. 
Ihon valovanhenemisen mekasnismia ei tunneta vielä kokonaan. Kuinka nopeasti auringonvalon aiheuttamat muutokset näkyvät ihossa, riippuu ihotyypistä ja altistumisen määrästä. Valovanhentunut iho näyttää kimmottomalta, kovalta ja paksuuntuneelta ja ihon väri on kellertävä ja siinä on paljon pigmenttimuutoksia ja teleangiektasioita.  


Luonnollisen valovanhenemisen aiheuttamat muutokset ihossa  

Epidermis

keratinosyytit:

-aluksi epidermis paksuuntuu, mutta lopulta se ohentuu

-keratinosyyttien ja tyvisolujen koko ja muoto muuttuvat vaihtelevammiksi. 

-Tyvisolujen jakaantumisnopeus hidastuu

Melanosyytit:

-lukumäärä pienenee, alunperin melanosyyttejä on kuitenkin normaalia ihoa enemmän 

-tumamuutoksia tapahtuu 

-melaniinin tuotanto lisääntyy 

Langerhansin solut: 

-lukumäärä pienenee huomattavasti 

-toiminta heikkenee 

D-vitamiini:

-valmistus vähenee 

Tyvikalvovyöhyke: 

-oikenee

-dermiksen nystyt madaltuvat 

-epidermiksen ja dermiksen yhteinen alue pienentyy

Dermis 

Kollageenisäikeet:

-paksuuntuu 

-kollageenin määrä vähenee 

-kollageenin rakenne häiriintyy 

Elastiinisäikeet: 

-elastiinisynteesi lisääntyy

-epänormaalia elastiinia kertyy ihoon 

-elastiinisäikeet paksuuntuvat 

Fibroblastit: 

-toiminta vilkastuu 

Syöttösolut:

-määrä lisääntyy 

Verisuonitus ja verenkierto: 

-laskimoiden seinät paksuuntuvat 

Talirauhaset:

-koko kasvaa 

-määrä vähenee

-talintuotanto vähenee 

-talin koostumus muuttuu 

Ekkriiniset hikirauhaset:

-määrä vähenee

-erityistoiminta heikkenee 

Tuntoaistimukset: 

-ihotunto heikkenee 

Subkutis 

ihon ulkonäkö: 

-ihonalaisen rasvan määrä vähenee 

-iho paksuuntuu 

-iho tuntuu kovalta ja kumimaiselta 

-syvät juonteet kohtisuorassa ilmelihaksiin nähden

-ihon kosteuspitoisuus pienenee

-ihon väri on kellertävä

-silmien lähellä on komedoja 

Mitä on lymfakudos? 

Lymfakudokseen kuuluvat imusolmukkeet ja niihin liittyvät elimet, jotka muodostavat kehon immuunijärjestelmän ja hematopoieettisen eli verta muodostavan järjestelmän. 

Lymfaattinen järjestelmä 

Lymfaattisen järjestelmän immuniteetin 1.vaikuttajasoluja ovat humoraalisesta immuniteetista (vasta-aineet)  vastaavat B-lymfosyytit. Lymfaattisissa kudoksissa lymfosyyttien apuna ja tukena on paljon soluja. Retikulaarisolut tuottavat lymfaattisen kudoksen retikulaarisäikeiden muodostaman tukikudosverkoston. Lymfaattinen järjestelmä kuuluu elimistömme puolustusjärjestelmään. Sen solut ja immunosyytit torjuvat vieraita valkuaisaineita kehossa. 

Minkälainen on imusuoniston rakenne/runko? 

Imusuonisto koostuu imusuonista ja imusolmukkeista. Sen merkitys kehossa on kuljettaa suolistosta imeytynyttä rasvaa ja sitä tarvitaan myös hiussuonista kudoksiin tihkuneen veriplasman palauttamiseen verenkiertoon. Imusuonien rakenne muistuttaa laskimoiden rakennetta, niissä on myös läpät jotka estävät imunesteen takaisinvirtauksen. Lihasten supistuminen ja valtimoiden paineaallot vaikuttavat imunesteen virtaukseen, siispä liikunnasta on todellakin hyötyä! 

www.peda.net/kannonkoski/e-opin-oppikirjat/ihminen8/sydan/mediamappi/kuvagalleria/ikksv2:file/download/7c75eb72cb176a83bb3aa5ffc1571241374965ab/kudosneste.jpg 

Miten imuneste eli lymfaneste virtaa? 

Imuneste virtaa imusolmukkeiden läpi. Lihasten supistuminen työntää imunestettä eteenpäin ja läpät estävät imunesteen valumisen väärään suuntaan. 

Mitä on lymfahieronta? 

Hieronnan avulla autetaan lymfanestettä eteenpäin. Lymfanesteen jäädessä kudokseen, syntyy turvotusta, joten hieronnan avulla vähennetään turvotusta ja poistetaan kuona-aineita.

Lymfahieronnan/-terapian indikaatiot ja kontraindikaatiot 

Indikaatiot 

Posttraumaattiset ja postoperatiiviset turvotukset, pitkälle edennyt laskimon vajaatoiminta ja laskimoperäinen säärihaava, lipödeeman eri muodot ja tulehdukselliset reumasairaudet. 

Kontraindikaatiot 

Akuutti syöpä, akuutti infektio, tukos vaara, sydämen vajaatoiminta, tuberkuloosi, kilpirauhasen liikatoiminta, vaikea munuais- tai maksasairaus. 

Lähdeluettelo

www.hospitalteachers.eu/timsis/teachers/childhood-canser?lang=fi 

www.dspace2.lib.helsinki.fi:8082/dikk/bitstream/handle/2455/138266/9immjärjkudHH2012.pdf?sequence=2 

www.peda.net/valkeakoski/tyry/pienluokka/ihminen/sydan/imusuonisto 

www.opinnot.infernetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi4/3_ihmisen_fysiologia_ja_anatomia/11_imusuonisto?C:D=gAus.gAsh&m:selres=gAus.gAsh

www.kasvojenkohotus.com/2013/03/08/kasvojen-lymfahierontaa/ 

www.hoitolakati.fi/timantti_lymfa.htm 

www.ktkl.fi/fi/selaa-hoitoja/hoitojen-esittely-l-o/lymfaterapia/

Mitä on valo? 

Valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Sen väriä määritellään säteilyn taajuuden ja tai aallonpituuden mukaan. Jokainen säteilyn taajuus vastaa tiettyä väriä. Aallonpituus ilmaistaan nanometreinä. Näkyvä valo on aallonpituuksilla 350-700 nanometriä.  Valo on aaltoliikettä, ja se koostuu energiahiukkasista eli fotoneista. Väreillä on myös psykologinen ja fysiologinen merkitys. 

Mitä on värit? 

Väri syntyy valosta ja se on näköaistimus. Silmällä on kyky nähdä eri aallonpituudet väreinä, sillä värien ja valon aistiminen tapahtuu silmän verkkokalvolla. Värien näkeminen perustuu siihen, että esineet heijastavat osan niihin osuneesta valosta.

Eri materiaalit ja pinnat taittavat valoa eri tavalla, esim. punaisen tomaatin pinta heijastaa punaista aallonpituutta  ja absorboi muut värit. Ruoho heijastaa vihreää aallonpituutta ja absorboi muut, musta absorboi kaikki aallonpituudet ja valkoinen heijastaa kaikki aallonpituudet.

Miksi ja miten valaistus vaikuttaa väreihin? 

Valon väri vaikuttaa väreihin: puhtaassa valkoisessa päivänvalossa näkyvät väripigmentit oikeanvärisinä ja esimerkiksi voimakkaan vihreässä valossa punainen näyttää mustalta, sininen vaate muuttuu vihreäksi ja purppura näyttää ruskealta.

Miten valaistus vaikuttaa meikin suunnitteluun/valittaviin meikkeihin?

Päivänvalo vaihtelee päivän mittaan: auringonnousun ja -laskun valo on punaisempaa ja lämpöisempää kuin keskipäivän sinivoittoinen valo. 

Kauneuskuvaukset ulkona tehdään aamupäivällä tai iltapäivällä jolloin aurinko antaa iholle lämpöisen hehkun ja varjot ovat pehmeitä. 

Meikki saattaa näyttää päivänvalossa huomattavasti raskaammalta ja paksummalta kuin se oikeasti on. Paksua värivoidetta, runsasta puuterointia ja tummia värejä kannattaa välttää.

Meikkauspisteen valaistus 

Paras valo meikkauksessa on lamppu, jonka värilämpötila on 5000-6500 kelviniä. Sen spektristä löytyvät kaikki päivänvalon värit.

Väriympyrä 

Päävärit (perus- eli primäärivärit) ovat punainen, keltainen ja sininen. Sekoittamalla päävärejä saadaan aikaan välivärit joita ovat: vihreä, oranssi ja violetti. Vastaväri (täydennysväri, komplementtiväri) sijaitsee väriympyrässä pääväriä vastapäätä. Sinisen vastaväri on oranssi, punaisen vihreä ja keltaisen violetti. 

Meikkauksessa värivoiteen punaisuutta voidaan vähentää sekoittamalla värivoiteeseen vihreäsävyistä voidetta. Värisekoittelussa on kuitenkin varottava, ettei lopputulos ole likaisen harmahtava. Ihon värivirheitä peitettäessä on käytetään neutralointivärejä (concealers, camouflage). Voimakkaasti tummaa silmänurkkaa neutraloidaan oranssisävyisellä voiteella ja punaisuutta vihreätä sisältävällä värillä.

Tässä linkki valitsemaani hyvään meikkiohjeeseen, lyhyt ja ytimekäs opastus ja kaunis lopputulos :)

https://www.youtube.com/watch?v=F8LL6omEuSU 

Tässä alla meikki jonka haluaisin tehdä. Haluaisin oppia tekemään siistin tumman silmämeikin :)

http://www.prettydesigns.com/pretty-pink-lipstick-makeup-ideas-lovely-women/

Työntekoa säätelevät lait 

Työn tekoa sääteleviä lakeja ovat mm. työsopimuslaki, laki nuorista työntekijöistä, työturvallisuuslaki, työehtosopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, yhteistoimintalaki, työterveyshuoltolaki, tapaturmavakuutuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja työeläkelaki.

Työsopimuslaki 

Työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen, jonka perusteella työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Vaikka vastikkeesta ei ole sopimuksessa sovittu, pidetään suhdetta työsuhteena ja jos tosiseikoista käy ilmi että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi ilman palkkaa.

Laki nuorista työntekijöistä 

Laki työhön, jota alle 18-vuotias tekee työ- tai virkasuhteessa. 3luvun säännöksiä sovelletaan muuhunkin nuoren työntekijän työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia. Nuoria työntekijöitä säätelevät tiukemmat lait kuin täysi-ikäisiä. Lain tukena ovat myös työministeriön säädökset nuorille sopivista kevyistä töistä ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelo.

Työturvallisuuslaki 

Lain tarkoituksena parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi, sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön.

Työehtosopimuslaki 

Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimuksiin liittyy palkkaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevia määräyksiä sekä sosiaalisia normeja. Työehtosopimuksista on muodostunut käytännön tasolla tärkein työsuhteiden sisältöä määrittelevä oikeuslähde. Toinen työehtosopimusten tärkein tavoite on työrauhan takaaminen. 

Työaikalaki 

Työaikaa koskevia määräyksiä löytyy suunnilleen kaikkien alojen työehtosopimuksista. Työaikakysymysten selvittämiseksi on hyvä tarkistaa mitä alan syöehtosopimuksessa on niistä säädetty. Yleensä työaika on työehtosopimuksin sovittu lyhyemmäksi kuin työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäispituus. 

Vuosilomalaki 

Lain soveltamisala on laajennettu koskemaan kaikkia palkansaajia. Työntekijöiden kannalta tärkein uudistus on määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksien parantaminen. Vuosilomalaissa säädetään vuosilomaoikeuksista: vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Vuosilomaan vaikuttavat myös alan työ- tai virkaehtosopimukset. 

Tasa-arvolaki 

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Uudistuneessa laissa keskeinen työelämää koskeva asia on tasa-arvosuunnitelmien täsmennetty tekemisvelvollisuus työpaikoilla ja tähän liittyvä uhkasakkojen uhka. Tasa-arvosuunnitelmissa on oltava selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta työnantajan eri tehtäviin ja kartoitus tehtävien, vaativuusluokituksesta, palkoista ja palkkaeroista.

Yhdenvertaisuuslaki 

1.2.2004 voimaan tulleella yhdenvertaisuuslailla on laitettu täytäntöön syrjintädirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Laissa kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Yhteistoimintalaki 

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetulla lailla on parannettu työnantajan ja työntekijöiden työpaikalla tapahtuvaa yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa tiedottamaan työntekijöille yritystä koskevista tärkeimmistä asioista, esim. tilinpäätöksestä. Laki sisältää myös neuvotteluvelvoitteen henkilöstön asemaan vaikuttavissa asioissa. 

Työterveyshuoltolaki 

Laki uudistui 1.1.2002. Lain tarkoituksena on että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto edistävät työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa ja työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, sekä ehkäisevät työperäisten sairauksien ja tapaturmien syntymistä. Laki velvoittaa työnantajan järjestämään kaikille työntekijöilleen kustannuksellaan työterveyshuollon. Kela korvaa työnantajalle osan kuluista.

Tapaturmavakuutuslaki 

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työssä sattuvan tapaturman varalta. Työtapaturmaksi katsotaan työssä sattunut tapaturma ja esim. työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työmatkalla kodista työpaikalle sattunut tapaturma. 

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä  

Laki raamittaa pelisäännöt työntekijöiden tietojen käsittelyyn ja rekisteröimiseen, huumetesteihin, henkilö- ja soveltuvuustesteihin, terveydentilatietojen käsittelyyn, tekniseen valvontaan ja sähköpostin käyttöön. 

Työeläkelaki 

Uusi työntekijän eläkelaki TyEL tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yksityisten alojen työntekijät työeläkevakuutetaan tämän lain mukaan työsuhteen pituudesta tai alasta riippumatta. Samalla vanhat TEL-, LEL- ja TaEL- maksut korvautuivat uuden lain mukaisella TyEL maksulla. Työeläkelaki velvoittaa työnantajan järjestämään lain mukaiset vähimmäisehdot täyttävän eläketurvan työntekijöilleen. Työntekijä ansaitsee eläkettä työsuhteessaan. Työeläke on osa palkkaa, jonka maksaminen ajankohtaistuu työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijän jäädessä eläkkeelle. 

Työntekijän velvollisuus 

Työntekijän velvollisuus on ennenkaikkea työn tekeminen. Työnantajan työhön liittyviä määräyksiä on noudatettava. Työntekijä ei saa tehdä toiselle työtä joka voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijältä vaaditaan salassapitovelvollisuutta, eikä työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia saa kertoa eteenpäin. (Kielto koskee myös aikaa työsuhteen päätyttyä.)

Työehtosopimus kauneudenhoitoalalla 

Alalle ei ole vaadittu virallista työehtosopimusta? 

Klassinen hieronta 

Klassisen hieronnan otteita ovat: 

-Sivelyote (l.effleurage) 

-Hankausote (l.friction)

-Puserteluote (l.petrissage) 

-Taputusote (l.tapotement) 

-Täristysote (l. vibration) 

-Nipistysote (l.pinsement) 

Sivelyote 

Käsi tai kädenosa liukuu ihon pintaa pitkin ja mukautuu käsiteltävän alueen muotoon. Sivelyote rauhoittaa, rentouttaa, lämmittää, edistää laskimoverenkiertoa ja imunestekiertoa, vähentää turvotusta ja se on kevyin hierontaote. 

Hankausote 

Ympyrämäisellä liikkeellä painetaan pehmeitä kudoksia alla olevaa tukikudosta vastaan. Käsi ja alla oleva kudos liikkuvat kiinteästi yhdessä. Käsi ei saa liukua. Hankausote rentouttaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, pehmittää ihoa ja lihasjännittymiä. 

Puserteluote 

Lihasta kohotetaan kevyesti irti alustastaan ja puristetaan poikkisuunnassa lihassyihin nähden. Puserteluote rentouttaa, edistää laskimoverenkiertoa ja imunestekiertoa, parantaa kudosten kimmoisuutta, laukaisee lihasjännittymiä ja se on voimakkain hieronta ote. 

Tapututusote 

Hieronta tehdään kevyehköinä, nopeina lyöntisarjoina naputteluin ja näppäilyin, sormet ja ranteet rentoina. Liikkeet voidaan tehdä sormi-, nyrkki-, kämmen- ja sormenpäätaputuksina. Taputusote rentouttaa, elvyttää ja virkistää sekä laajentaa pintaverisuonia. 

Täristysote 

Käsin tai sormin painetaan kevyesti kudosta ja väristys saadaan aikaan jännittämällä olka- ja käsivarren lihaksia. Täristysote rentouttaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa ja se on syvälle vaikuttava hierontaote. 

Nipistysote 

Ihoa tai kudosta nipistetään sormenpäillä, yleensä molemmin käsin yhtä aikaa ja rytmisesti. Nipistysote vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa.  

Ihomuutokset 

Komedot 

Talirauhasen tiehyen ja karvatupen solut sarveistuessaan muodostavat talin kanssa tulpan, tällöin syntyy komedoja. Komedo voi olla mikro-, avo-, tai umpikomedo.  
Mikrokomedo on näkymätön muutos karvatupessa. Karvatupen keratinisoituvat solut tukkivat karvatupen alaosan ja aiheuttavat siihen pienen pallomaisen laajentuman. 
Avokomedo eli mustapää kehittyy umpikomedoon (voi muodostua myös heti mikrokomedostakin). Avokomedossa karvatupen yläosa on laajentunut keratinosyyttisolumassan, bakteerien ja talin johdosta. 
Umpikomedo eli tukkeuma eli valkopää näkyy ihon pinnalla pienenä vaaleana kohoutumana varsinkin ihoa venyttäessä. Kohoutuman keskellä voi nähdä pienen reiän, huokosen eli karvatupen aukon. Solujen keratinisoituminen on jatkunut, ja ne ovat tukkineet karvatupen alaosan, mutta karvatupen yläosa on vielä kiinni. 

Tukkeumat 

Umpikomedo ja painettaessa komedon alla tuntuu ns. "herne". 

Papulat 

Punottavia, turvonneita ja kipeitä kohoumia. Syntyvät kun komedon alle kertyy painetta talivuodon ja sarveistumisen takia. Ihossa käynnistyy tulehdusreaktio joka näkyy ihossa punoituksena ja turvotuksena ja tuntuu kipuna ja kuumotuksena. Papulat kehittyvät yleensä tulehduksen edetessä pustuleiksi. 

Pustelit 

Punottavia kohoumia joiden keskellä näkyy keltainen märkäpää. Pusteleissa tulehdus on yleensä levinnyt ympyröivään kudokseen. 

Akne 

Talirauhaskarvatuppiyksikön pitkäaikainen tulehduksellinen tauti. Esiintyy kasvojen, yläselän ja rinnan alueella. Vaikeimmissa aknemuodoissa ihomuutoksia voi olla esim. olkavarsien alueella. Yleisempiä kasvojen ihon kookkaissa talirauhasissa ja niitä ympäröivässä ihossa. Yleisintä murrosiässä, voi esiintyä myös myöhemmin. Naisilla aknemuutokset voivat liittyä raskauteen, vaihdevuosiin tai muihin hormonaalisiin muutoksiin. Hormoneilla varsinkin miessukuhormoneilla on myös vaikutusta aknen syntyyn. Aknen vaikeat muodot ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla. 

Miliumit 

Miliumit ovat pieniä ja valkoisia keratiinin täyttämiä näppylöitä. Yleisimpiä kasvojen alueella varsinkin silmien lähellä ja silmäluomissa. Yleistä atoopikoilla ja kuivaihoisilla. Niitä poistetaan miliumneulalla. 

Couperosa

Ihon pinnalla laajentuneita verisuonia kutsutaan teleangiektasiaksi, mutta jos suonet eivät ole selvästi näkyvissä mutta iho punoittaa normaalia enemmän ilmiöstä käytetään myös termiä couperosa. 

Teleangiektasia

Sama ilmiö kuin couperosa mutta muutos voi olla niin laaja että iholla näkyy selvää punoitusta eli eryteemaa. Tällainen punoitus vaalenee jos ihoa painetaan läpinäkyvällä lastaimella. Teleangiektasia muutoksia voi olla hiussuonissa, kapillaareissa kuin pienissä valtimoissa ja laskimoissa, artirioleissa ja venuleissa. Jos suonet näkyvät sinisinä voidaan olettaa että muutos on ihon laskimoissa. Hiussuonien laajentuminen voi johtua niitä edeltävien sulkijoiden heikkenemisestä. Tällöin suonet pysyvät auki ja niihin virtaa verta. 

Verisuoniluomi 

Kirsikka-angioomat eli verisuoniluomet ovat pieniä ja punaisia joskus vähän ihosta kohollaan olevia yleisiä verisuonimuutoksia. 

Pigmenttiluomi

Ovat yleensä hyvänlaatuisia pigmenttisolukasvaimia, osa synnynnäisiä ja keski-iässä katoavia. Osa luomista voi muuttua pahanlaatuisiksi. Koko vaihtelee pienistä alle cm kokoisista usean senttimetrin läpimittaisiin luomiin. Suositellaan suojattavaksi auringolta ja hankaukselta. Jos huomaa muutoksia on asiakas ohjattava lääkäriin. 

Ihonvärinen luomi 

Luomi koostuu lähes pelkästään neevussoluista ja siihen ei kehity pigmenttia on luomi tällöin ihonvärinen.  

Varsiluomi

Eli riippuva fibrooma on varrellinen ja ihonvärinen pehmeä pussi. Esiintyvät kaulalla ja kainaloiden ja rintojen alueella. Koko vaihtelee pienistä muutaman millimetrin kokoisista jopa senttimetrin pituisiin. Varsiluomet ovat pehmeän sidekudoksen täyttämiä epidermaalisia pusseja. Aiheuttajaa ei tunneta, mutta on epäilty että esim. kaulan ihoa hankaavat korut vaikuttavat niiden syntymiseen. 

Maksaläiskät 

Eli melasmat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Usein laajoja ja epäsäännöllisen muotoisia ja sijaitsevat kasvojen keskialueella. Se voi muodostaa kasvoille myös naamiomaisen tumman alueen. Syntyyn vaikuttavat perintötekijät, hormonit, ja ultraviolettisäteily. Ilmaantuvat kasvoihin usein e-pillereiden käytön, raskauden ja vaihdevuosien aikana. 

Kesakot 

Tavallisia kesakoita on vaikea erottaa pisamista. Ne ovat muutaman mm kokoisia jo lapsuudessa ilmaantuvia täpliä, myös sellaisilla ihoalueilla jotka eivät ole olleet auringossa eikä auringon valo myöskään tummenna niitä. Niiden alueella epidermis paksumpaa. 

Valkopälvi 

Eli vitiligoläiskät on muuta ihoaluetta vaaleampi pyöreitä läikkiä jotka voivat suurentua ja vähitellen yhtyä toisiinsa. Vitiligoalueet voivat kattaa myös lähes koko ihon. Esiintyy useimmiten suun ympärillä, käden selkäpuolella, polvissa ja kyynärpäissä. Läiskät ilmaantuvat tuntemattomasta syystä useimmiten 10-30 vuoden iässä. Vitiligoalueet palavat auringossa herkästi, melanosyyttien puuttuessa. 

Arvet 

Arpi on sidekudosta josta puuttuvat elastiinisäikeet jonka vuoksi arpi ei jousta siten kuin vaurioitumaton iho. Arvet ovat luonnollinen osa ihon paranemista. Siihen vaikuttavat vaurion laajuus, syntytapa ja sijainti, ikä, perintötekijät, haavan tulehtuminen tai muut paranemista häiritsevät tekijät. Leviävät helposti ja jäävät näkyviksi jos haava sijaitsee aktiivisesti liikkuvilla alueilla kuten nivelissä, jaloissa, käsissä tai jos arpeen kohdistuu venytystä tai mekaanista rasitusta. Ihmisen ikääntyessä ihon uusiutuminen ja paraneminen hidastuu. 

Liikakarvoitus 

Liikakarvoitus voi johtua hormoneista ja karvat voi poistaa vahalla tai sokerilla. 

Turvotus 

Eli ylimääräinen soluvälineste kertyy kudokseen.